Päivän onni

Pojallani on ihana tapa. Joka ilta nukkumaan mennessään hän pohtii, mikä olikaan kyseisen päivän onni. Joskus se on kiva leikki kaverin kanssa, joskus uimareissu rantaan, joskus uusi lelu. Mitä milloinkin. Joka tapauksessa hänen jokainen päivänsä päättyy positiivisiin ajatuksiin. Uskoisinpa, että tuolla menetelmällä saa helposti unen päästä kiinni, näkee kauniita unia - ja voipa olla, että seuraavakin päivä on mukavampi aloittaa.

Olen yrittänyt omaksua päivän onni -tapaa itsellenikin. Päivät ovat toisinaan, itse asiassa aika useinkin, täynnä kiirettä ja huolia. Viime aikoina henkilökohtaiset tunnelmani ovat olleet aika synkkiä. Siispä bongailemaan päivän onnea!

Nyt kesälomalla päiväni onni on useimmiten ollut aamupötköttelyhetki viisivuotiaan kanssa. Niin tänäänkin. Leikki-ikäisellä on (äidin mielestä liian) harvoin aikaa, kiinnostusta ja tarvetta enää kyhnätä kyljessä. Aamuisin vietämme sängyssä kiireettömän hetken höpötellen niitä näitä. Olemme molemmat hyvällä tuulella. Ei ole kiirettä mihinkään.

Onnea on myös onnistunut kakku, puhdas pyykki, hyvä kirja tai kahvittelu ystävien kanssa. Onnistunut oppitunti tai oppilaan oivalluksen hetki. Se, kun voi olla avuksi toiselle. Uusi jalkalamppu, josta haaveili vuosia mutta joka ei mahtunut asuntoon aiemmin. Lapsen piirustus tai kiitos hyvästä ruoasta.

Yritän ajatella niin, että päivän onni löytyy pienistä asioista. Joskus, kun väsyttää ja masentaa, on vaikeaa löytää onnea siitä, mikä enemmänkin kyllästyttää, mutta kun tarkemmin ajattelee, kyllä onni aina lopulta kuitenkin asuu ihan tavallisessa arjessa. Niin pojallanikin.