Maailman napa

Rivitalossa asuva nainen suivaantui naapurilleen: kävelee liian äänekkäästi ja käy väärällä puolella taloa tupakalla! Kuuluu oven narina seinän läpi! Vittu! Ettäs kehtaa häiritä MINUN untani. Törkeää. Teen valituksen, nainen sanoi.

Muistin omat vastoinkäymiseni naapureiden suhteen. Nykyiset ovat oikein mainioita ja rauhallisia tyyppejä, mutta aina ei ole ollut niin. On pitänyt ottaa selvää, mistä voi ja kannattaa valittaa, mikä taas kuuluu paljonpuhuttuihin normaaleihin elämisen ääniin. Niitä kun saa kuulua yölläkin. Myös minua on syytetty liian äänekkäästä kävelemisestä (tosin ei keskellä yötä vaan keskellä päivää), lisäksi mm. tietokoneeni naputus on häirinnyt (puolikuuroa) naapuriani. 

Yritin selittää naiselle, että vaikka hän tekisi sata valitusta, ne eivät johda mihinkään. Ihmisellä on oikeus kävellä kotonaan vaikka läpi yön, ja tupakallakin saa käydä omalla terassillaan, ellei parveketupakointia ole taloyhtiössä kielletty. 

Ehdotin, että nainen keskustelisi asiasta naapurinsa kanssa rauhallisesti, pyytäisi nätisti käymään tupakalla toisella puolella taloa. Fiksu naapuri varmasti noudattaa toivetta, eihän tupakointipaikan vaihdosta koituisi hänelle mitään vaivaa. Räyhäämällä ja syyttämällä mainen saisi vain vahinkoa aikaan. Kävelytyyliä sen sijaan en lähtisi arvostelemaan, sille asialle on vaikeaa kenenkään tehdä mitään. Tarvittaisiin korvatulppia unen takaamiseksi. On asioita, joihin pitää sopeutua - tai sitten muutta keskelle metsää tai autiomaata, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin.


Miten nainen reagoi ehdotuksiini? Sadatteli ja solvasi. Olin pilannut hänen päivänsä. Olin ansainnut osani vituista kun en ymmärtänyt.


Jokainen meistä on toki oman maailmansa napa, keskipiste. Jaksamisen kannalta uni on äärimmäisen tärkeä asia ja sen häiriintyminen saa sekä raivon partaalle että tekemään hulluja asioita. Tiedän tuon kaiken omakohtaisesti.


Mutta sitä en käsitä, ettei oman navan ulkopuolelle nähdä yhtään. Itse olen kokenut niin, että toisen asemaan asettuminen, ymmärtäminen, on kaiken kanssakäymisen avaintekijä. Ei se aina helppoa ole. Mutta tämäkin nainen voisi hetkeksi pysähtyä miettimään sitä, tekeekö naapuri kiusaa hänelle tahallaan. Tuskin. Silloin tuohtumus on kuin onkin liioiteltua. Naisen naapurilla ei todennäköisesti ole aavistustakaan, kuinka paljon hän naista ärsyttää. Ja ihan varmasti hän ärsyyntyy, jos ja kun saa vitturyöpyn päälleen. Saattaa vaikka narisuttaa tahallaan terassin ovea muutaman ylimääräisen kerran.


Miksi en sano tätä kaikkea naiselle? Koska hän sulki minut kaiken yhteydenpidon ulkopuolelle. Mokomaa pikkusieluisuutta on vaikeaa ymmärtää. Minä voin hyvin eläytyä hänen ärtymykseensä - ja eläydyinkin - mutta se ei riittänyt, koska uskalsin kertoa myös pari faktaa. Sain naisen huomaamaan, että hän ei olekaan koko maailman napa, vain omansa, ja se oli hänelle liikaa.


Olen todella pahoillani saamastani kohtelusta. Ja siitä, että näitä maailman napoja riittää. Jokainen joskus.