Tekstit
Kävimme jälkikasvun kanssa alennusmyynneissä. Pojalla oli mielessä joululahjarahojen tuhlaaminen leluihin (saimme sovittua kohtuullisesta maksimihinnasta; kaikkea ei tarvitse tuhlata kerralla) ja minulla pojan ensi vuoden talvivaatteet.
Voi turhautumisen multihuipentuma taas! Ne vaatteet nimittäin! Seuraavassa kipukohtia satunnaisessa järjestyksessä.
Ensinnäkin, pojan koko on nyt 130, joten ensi talveksi saman kokoinen asu ei tule kysymykseenkään. 140 taas tuntuu kamalan isolta, etenkin, kun kaikissa kokotaulukoissa sen kerrotaan olevan 9-10 -vuotiaan koko. Hukkuuko 7v. (jaa, no melkein 8 v.) moiseen loimeen? Sovittamallakaan asia ei oikein selviä, kun kasvua on paha ennustaa.
Toisekseen: värit! Argh! Mustaa, harmaata, tummanruskeaa, tummansinistä, tummanvihreää (sellaista erityisen rumaa sävyä)... ei, ei, ei! Lapsi saa olla värikäs, myös poikalapsi. Lapsen pitää olla värikäs, että näkyy. Mustaan ehtii verhoutua myöhemminkin. Tuossa katastrofissa eivät paljon muutamat oranssit yksityiskohdat pelasta.
Kolmanneksi: ekaluokkalaiset kuuluvat olevan varsin nihkeitä kuravaatteiden käyttäjiä, joten kosteuden ja kulutuksenkestävyys ovat entistä tärkeämpiä. Muutama merkki jää väliin tämän takia.
Neljänneksi: asu saa mielellään olla haalari myös lapsen itsensä mielestä, mutta jos on kaksiosainen, niin housuissa täytyy olla henkselit ja korkea vyötärö. Lastenvaatepuolelta tällaisist ei tahdo löytyä kokoja, nuorisopuolella ei henkselihousuja tunnuta tuntevan. Lisäksi nuorisomallit tuntuvat olevan turhan leveitä tulevan ekaluokkalaisen päälle.
Pitkällisten etsintöjen jälkeen pyyhimme molemmat hikeä otsalta ja nostimme kädet pystyyn. Koko kierroksen aikana eteemme oli osunut tasan KAKSI potentiaalisa asua, haalari ja takki & housut -yhdistelmä, jotka olisimme kelpuuttaneet sekä ominaisuuksiensa että ulkonäkönsä puolesta. Toinen varsinkin oli oikein mainio ehdokas ja se oli lisäksi hyvässä alennuksessa; toisen merkki arvelutti, kun ei ole kokemuksia kestävydestä ja muusta toimivuudesta. Ja sitten: suurin jäljellä oleva koko oli 130.
Mikä pettymys. Lelu sentään tuli ostettua.
Ikäkoot saisi poistaa käytöstä, ei kai niitä kukaan muu kuin lahjaksi ostaja katsokaan. Meilläkin pitkä 10-vuotias on kai 14-vuotiaan kokoinen ja toisaalta lyhyt 8-vuotias on 6-vuotiaan kokoa. Yhdessä mallissa siis, toisessa taas jotain muuta.
VastaaPoistaHenkselillisiä housuja kannattaa vilkaista esim urheiluvaateosastolta :) Monissa malleissa oli myös erityisen kapeita versioita. Pitkän lapsen kanssa vaateasiat olivat jotenkin hankalia, kun eskarilaista olisi jo pitänyt pukea niin ankeasti. Talvivaatteissa oli myös hankalaa, kun haalarikoot loppuivat niin pieneen. Ja sitten niitä henkselihousuja etsittiin kissojen ja koirien kanssa...
Kiitos vinkeistä, Minerva! Tähän asti ollut periaatteessa helppoa, kun haalarit löytyvät sieltä mistä löytyvät, mutta nyt kun pitää seilata lasten- ja nuortenosaston väliä, ja sitren kun vielä urheiluvaateosastokin tosiaan voi olla tsekkaamisen arvoinen paikka, niin johan tässä menee vähemmästäkin sekaisin ;).
PoistaMeillä teitä pikkuisen pohjoisempana lapsilla on kyllä melkein koko alakoulun ajan haalarit talvisin ja se on niin helppo pukea ja riisua, ei jää vahingossa toppahousut päälle tunnin ajaksi tms. Jos siis lapsi on haalarin kannalla, ostaisin. Toisaalta sekin on totta, että mieli voi muuttua lapsella ennen ensi talvea.... Voiko näissä voittaa??? :D
VastaaPoistaMeillä täällä hivenen etelämpänä ;) on monilla kakkosluokkalaisillakin haalarit. Jopa niillä "hienostelijoilla". Se tuntuu aina vähän elävän, esikoisen eskariryhmässä aikoinaan taas oli yhtäkkiä niin kovasti kaikki sitä mieltä, että haalarit ovat vauvoille :D
VastaaPoista