Retoriikkaa kaikki on vaan

MTV3:n politiikan toimittaja Matti Maunu julkaisi tänään kanavan internet-sivuilla kirjoituksen jossa hän äimistelee Korkeimmalta oikeudelta sakkotuomion saaneen  kansanedustaja Jussi Halla-ahon reaktiota asiaan. Niin ikään osansa ihmetyksestä saa perussuomalaisten puoluejohdon toiminta, joka luvalla sanoen onkin ollut ristiriitaista.

Lyhyesti sanottuna kyse on Jussi Halla-ahon vuonna 2008 blogiinsa kirjoittamasta tekstistä, jonka johdosta on sittemmin käräjöity eri oikeusasteissa pitkään ja hartaasti. Nyt KKO on todennut, että Halla-aho on syyllistynyt kirjoituksellaan uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Tämän johdosta Halla-aho tuomittiin sakkorangaistukseen ja määrättiin poistamaan solvaavat kohdat tekstistään. Se, mikä tekee asiasta mielenkiintoisen - ja pelottavan - , aivan, kuten Matti Maunukin toteaa, on se, että Halla-aho antoi tuomiolla piut paut toteamalla kyseessä olevan "muutaman henkilön tulkinta asiasta", ei mikään "taivaallinen tuomio". Henkilökohtaisesti en voi ymmärtää sitä, että valtiopäivämies julkisesti halventaa (enkä puhu nyt asiallisesta kritiikistä, sillä sitä Halla-ahon lausuma ei ollut) Suomen oikeuslaitosta! Olen aiemminkin antanut itseni ymmärtää, että Halla-aholla on jonkinlaisia suuruusharhoja itsestään, mutta tällainen "Valtio olen minä" -ajattelu on suorastaan häpeällistä. 


Suurempi ongelma kuin Halla-aho henkilönä on kuitenkin perussuomalaisten puoluejohdon reagointi asiaan. Vuonna 2009 Timo Soini uhosi Ilta-Sanomissa, että mikäli Halla-aho tuomitaan asian tiimoilta, hän saa potkut puolueesta, koska Soini ei kuulemma suvaitse rasisteja puolueessaan. Tuomio tuli, mutta Soini ei tee mitään. Eikä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Eduskunnan mielestä Halla-ahon asema hallintovaliokunnan puheenjohtajana on syystäkin vaakalaudalla ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat on kutsuttu asiaa käsittelemään. Perussuomalaisilla vain "ei ole aikaa" osallistua tapaamiseen. Ehkä heitä hävettää liikaa? Soini on toki hankalassa raossa: Halla-ahon erottaminen tietäisi saman tien jytkyn sulamista. Siihen perussuomalaisilla ei ole varaa. Viis siitä, että selkärankaisempaa olisi toteuttaa uhkaus. Erottaminen olisi merkki siitä, että Soini seisoo kuin seisookin sanojensa takana. Edes joidenkin sanojen.

Perussuomalaiseen retoriikkaan tuntuu kuuluvan kiusallisten asioiden lakaiseminen maton alle ja vaikeneminen kuoliaaksi. Tutuksi ovat tulleet myös epätoivoiset yritykset kääntää huomio muualle. Kaiken tämän olen saanut tuta tänään Facebookissa.

Maunun kirjoituksesta nimittäin nousi MTV3 Uutisten Facebook-sivuilla melkoinen hälinä - keskusteluksi käytyä sananvaihtoa ei voitane kutsua. Sivuilla perussuomalaisia kannattava kirjoittaja toisensa jälkeen on tullut selittämään Halla-ahon tapauksen olevan täysin yhdentekevä sivuseikka. Kyseessä on kuulemma myös ajojahti perussuomalaisia ja erityisesti Halla-ahoa kohtaan. Itse olen likimain ainoa keskustelija, joka näkee niin kansanedustaja Halla-ahon kuin perussuomalaisten puoluejohdon toiminnan vähintäänkin kyseenalaisessa valossa. Olen yrittänyt kysyä keskustelussa sitä, eikö Soinin toiminta ole kaksinaamaista - ei vastausta.Tässä tapauksessa vaikeneminen ei taida olla myöntymisen merkki.

Sen sijaan perussuomalainen jargon keskittyy sekoittamaan puuroja ja vellejä keskenään. Suomen on erottava eurosta ja Suvivirren laulaminen on sallittava ja niin edelleen. Perustelu toisensa jälkeen viuhuu ohi kohteesta ja lujaa. Euroalueen kriisi on toki todellinen ja tilanne hyvin vakava - mutta sillä ei ole mitään tekemistä Halla-ahon harjoittaman rasismin kanssa. Nämä kaksi teemaa eivät sulje toisiaan pois. Molemmista on voitava keskustella - kriittisestikin - yhtä aikaa. 

Itse asiassa vaatimus erota eurosta kiinnitti huomioni aivan erityisesti. Perussuomalaiset ovat ainoa suomalainen puolue, joka kantaisi vastuuta pötkimällä pakoon silloin, kun on hätä. Ihan turhaa nyt on huutaa, että euroon ei olisi pitänyt mennä. Se on asia, josta jokaisella saa olla oma mielipiteensä, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi. Jälkiviisaana on hyvä sanoa, mitä olisi tai ei olisi pitänyt tehdä. Tilanne on nyt mikä se on, ja kaikkien euromaiden tulee yhteisvastuullisesti hoitaa asiaa kuntoon. Kipeää se tekee, kaikkiin. Kaikkein kipeintä sen pitää tehdä niihin, jotka ovat holtittomat kulutusjuhlat sallineet. Kreikkalainen yksinhuoltajaäiti tai espanjalainen vanhus ei ole se henkilö, joka pitää panna kärsimään kohtuuttomasti. Minusta on raukkamaista jättää pulaan ne, jotka eniten apua tarvitsevat, jotta itse selviäisi mahdollisimman helpolla - ei sellainen kuulu suomalaiseen kaveria ei jätetä -mentaliteettiin. Tämä kuitenkin on perussuomalaista retoriikkaa, kerta toisensa jälkeen.


Matti Maunun tapaan olen sitä mieltä, että Halla-ahon tapauksessa ongelman ydin ei ole itse rikos ja siitä saatu tuomio - kansanedustajana Halla-aho ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään, jolta löytyy rikosrekisteri. Ongelma on toiseksi suurimman valiokunnan puheenjohtajan - kyseessä on kuitenkin merkittävä yhteiskunnallinen asema - oikeuslaitosta halventava suhtautuminen saamaansa tuomioon. Miehekästä ja arvokasta olisi suorittaa langetettu tuomio, ellei edustajalla ole enää mahdollisuutta normaaliin valitusmenettelyyn. Jos on, oikeutta voi hakea sitä kautta. Itse näen perussuomalaisen tavan hoitaa asioita vielä tätäkin suurempana ongelmana. En käsitä, kuinka kukaan voi luottaa Soiniin kaiken koetun jälkeen. Kolmas ongalma on perussuomalaisen kannattajajoukon köyhä argumentointikyky. Tänään nähdyn kaltaisella "keskustelulla" ei Suomea ja tulevaisuutta rakenneta.  Mutta niinhän se on, että tyhjät tynnyrithän ne tunnetusti kolisevat eniten.