Kirje ylioppilaalle

Hyvä ylioppilas!

Lämpimät onnittelut! Paljon työtä on takana: kirjapinoja, koeviikkoja, aineiden kirjoittamista, kurssitodistuksia... huomenna saat käteesi todistuksen, joka vie sinut uuteen vaiheeseen elämässäsi.


Hassua, että vielä 15 vuoden jälkeenkin muistan aivan kirkkaasti omasta ylioppilasjuhlastani sen tunteen, kun koulun juhlasalissa lauloimme rinta rinnan Järviseudun marssia ja Gaudeamus igituria valkoiset lakit päähän painettuina. Olo oli yhtä aikaa huikaisevan vapaa ja haikea. Onnellinen, kiitollinenkin. Sitä odotti uutta innolla, mutta samalla jossakin mielen kolkassa kaihersi jännitys siitä, löytyykö oma kolo maailmasta ja kun se löytyy, niin millainen. Tuttu ja turvallinen opiskeluyhteisö katosi ympäriltä, edessä oli suuri tuntematon. Nopeasti tuo kaiherrus tosin tuli vaiennettua suurilla suunnitelmilla, juuri niin kuin asiaan kuuluu. 

On ihanaa huomata, että tärkeimmät toiveet ja unelmat ovat toteutuneet. Osa unelmista on unohtunut ja uusia on tullut tilalle. Joitakin vaalin edelleen. Tietenkään matka ei ole sujunut mutkitta. Isojakin kolhuja on koettu, mutta aina elämä on kantanut. 

Mieli tietysti tekisi varoittaa sinua, uusi ylioppilas, siitä ja tästä, heristää oikein sormea, mutta ei sellaisesta ole mitään hyötyä. Jokaisella on oma tiensä kuljettavanaan. Jos jonkin neuvon haluaisin sinulle antaa, sanoisin, että ole rohkea! Muista unelmoida ja uskoa unelmiisi. Muista myös olla itsellesi ja muille armollinen. Ja muista pitää hauskaa! Elämä ei loppujen lopuksi ole kovin vakavaa, vaikka paljon sellaisiakin asioita on. jotka pitää ottaa tosissaan.

Hyvä ylioppilas, olet nyt viisaimmillasi. Tuskin koskaan tämän jälkeen tulet tietämään yhtä paljon yhtä monesta asiasta. Toki opit lukemattomista asioista vielä paljon, sillä uutta tulee eteen koko ajan, mutta paljon tulet myös unohtamaan. Kolmevitosena huomaat, kuinka valtavasti onkaan sellaisia asioita, joista hämärästi muistat  kuulleesi joskus. Itse asiassa tiedät, että niitä tahkottiin koulussa kurssikaupalla, mutta kun ei käytä, unohtaa. Toisaalta voit hämmästyttää ympäristösi ja ennen kaikkea itsesi hallitsemalla ruotsin epäsäännöllisten verbien taivutuksen edelleen (vaikka et muistaisi yhtään, mitä kyseiset verbit tarkoittavat suomeksi). 

Vaikka tiedät paljon, älä luo itsellesi illuusiota kaikkivoipaisuudesta. Ole utelias elämää kohtaan. Lue paljon, kysele, ihmettele, ole avoin uusille asioille. Riko joskus rutiineja, katso toisesta näkökulmasta. Käy kaukana nähdäksesi lähelle.

Kävitpä miten kaukana tahansa, älä unohda juuriasi - suomen kieltä, kotiseutua, läheisiä. Kasvikin tarvitsee elääkseen vahvat juuret, kun sen istuttaa uuteen multaan. Sama koskee ihmistä. Uusi rakentuu aina vanhan pohjalle. 

Hyvä ylioppilas! Nyt on juhlan aika, ja uusien alkujen aika. Vaikka yksi ovi menee kiinni, kymmenen uutta avautuu. Kurkista niiden kaikkien taakse, katso, mitä elämällä on sinulle annettavanaan.


Kaikea hyvää elämääsi Katri Valan sanoin:

 

 Elää, elää, elää! 

Elää raivokkaasti elämän korkea hetki,

terälehdet äärimmilleen auenneina....

Mitä siitä, että kuolema tulee!

Mitä siitä, että monivärinen ihanuus

varisee kuihtuneena maahan.

Onhan kukittu kerta!





Tätisi