Kymmenen kehotusta

Luin tänään käsikirjoitusta salibandyvalmennuksessa. Tekstissä puhuttiin joukkueen yhteisistä säännöistä ja niiden merkityksestä joukkueen toiminnalle.  Kirjoittaja kehoitti myös valmentajia muistamaan sen, että kieltomuotoiset säännöt tehoavat huomattavasti huonommin kuin myönteisemmät vastineet. Kannattaa siis mieluummin antaa ohjeita toivottuun käytökseen kuin kieltää jotakin. 

Siitä mieleeni juolahti evankelis-luterilaisen kirkon 10 käskyä, ne, jotka Vanhassa testamentissa kerrotaan Mooseksen kerrotaan saaneen Jumalalta. Ei kovin pedagoginen heppu tuo Jumala - vai pitäisikö käskyjen muotoilusta syyttää Moosesta. Kymmenestä käskystä kaksi on muotoiltu niin, etteivät ne sisällä kieltoa. Kahdeksan muuta kertoo, mitä et saa tehdä.

1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.
2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.
3. Pyhitä lepopäivä.
4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
5. Älä tapa.
6. Älä tee aviorikosta.
7. Älä varasta.
8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.

Lähde löytyy täältä

Mielessäni aloin muotoilla käskyjä uudelleen. Tällaiset niistä tuli:

1. Minä olen Herra, sinun ainoa Jumalasi.
2. Kunnioita Jumalaa puheellasi.
3. Pyhitä lepopäivä.
4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
5. Suojele elämää.
6. Kunnioita parisuhdettasi.
7. Hanki omaisuutesi laillisin keinoin.
8. Puhu aina totta.
9. Kunnioita lähimmäisesi omaisuutta.
10. Kunnioita lähimmäisesi perhettä.

Koska tunnustan hiukan erilaisia arvoja kuin valtionkirkkomme, jatkoin käskyjen muokkaamista itselleni sopiviksi kehotuksiksi. Kas näin:

1. Elä ainoa elämäsi hyvin.
2. Suojele elämää.
3. Ole rehellinen.
4. Ole armollinen itsellesi ja muille.
5. Pidä lepopäivä kerran viikossa.
6. Puhu kunnioittavasti toisille ja toisista.
7. Vältä turhan omaisuuden haalimista.
8. Pidä huolta ihmisistä ja ympäristöstä.
6. Ole luottamuksen arvoinen.
9. Kunnioita perhettä ja omaisuutta - omaasi ja muiden.
10. Pyydä ja anna anteeksi.

Vaikka käskyt (kehotukset) muuttuivat sekä muodoltaan että sisällöltään, mielestäni niiden henki pysyi samana. Olivatpa alkuperäiset käskyt peräisin Jumalalta, Moosekselta, Lutherilta tai joltakin muulta, kieltomuotoisina ne eivät ole oikein koskaan tavoittaneet kristinuskon - saati inhimillisyyden - ydintä: rakastamista ja anteeksiantoa, ymmärtämistä. 

Pienen lapsenkin sanotaan tarvitsevan rakkautta ja rajoja. Sama koskee aikuista riippumatta tämän uskonnosta, sukupuolesta, etnisestä alkuperästä tai muustakaan ihmisiä luokittelevasta tekijästä. Tarvitaan yhteisiä ihmisenä olemisen sääntöjä, jotta osataan pelata samalla tavalla, toimia yhteiseksi hyväksi. Käskeminen ja etenkään kieltäminen ei silti taida olla se tehokkain keino. Tämä aika on täynnä pätemistä ja suorittamista. Onko kristinusko luonut pohjaa kulttuurille, jossa kaikkialla toitoteaan joko suoraan tai epäsuorasti sitä, kuinka pitää olla sellainen tai tällainen, toimia niin ja näin, jotta kelpaisi. Ja vaikka suorittaisi elämäänsä kuinka tunnollisesti tahansa, aina kuuluu silti hävetä itseään.

Olipa ihminen minkä ikäinen tahansa, hän näyttää kaipaavan tavalla tai toisella selkeitä ohjenuoria, joiden mukaan toimia kiperissä tilanteissa. Kymmenen kehotusta voisi olla nykyihmiselle käskyjä toimivampi konsepti, koska älä sitä, älä tätä -mantraa hoetaan joka paikassa. Lempeällä otteella saa monessa asiassa enemmän aikaan. Tunnustuksellisuuttakaan ei tarvita. Olkoon usko henkilökohtainen asia - ihmisyys on kaikille yhteistä.


Rauhallista pääsiäisen aikaa kaikille!


P.S. Millaisia olisivat sinun kymmenen kehotustasi?