lauantai 23. maaliskuuta 2013

Ituhippi


Lueskelin tämän viikon Annasta juttua pariskunnasta, joita jutussa tituleerattiin ituhipeiksi. Eivät he tietenkään itse kokeneet itseään mitenkään erikoisiksi, vaikka koti oli kalustettu pääasiassa kierrätetyillä huonekaluilla, jätteet lajiteltiin tarkasti, vedenkäyttö oli minimoitu ja lentomatkustamista vältettiin. Perheellä ei myöskään ollut autoa, vaan matkat lomia myöten hoituivat julkisilla kulkuvälineillä.

Jutusta jäi outo olo. Ensinnäkin se, että jutun pariskunta tiesi, "että maailmaa ei pelasteta pienillä teoilla". Minä olen käsittänyt asian juuri päinvastoin. Kenenkään ei tarvitse muuttaa takaisin maakuoppaan asumaan, riittää, kun jokainen tekee pieniä arjen valintoja.

Ja toisekseen: eikö olekaan normaalia, että jätteet lajitellaan, ostetaan vihreää sähköä, vältetään turhaa vedenkulutusta, kierrätetään tavaroita, liikutaan julkisilla kulkuvälineillä?

En ole kuunaan tullut ajatelleeksi, että eläisin millään mittapuulla erityisen ekologista elämää. En miellä itseäni ituhipiksi tai viherpiiperöksi. Silti nuo yllämainitut asiat ovat minulle itsestäänselvyyksiä. Sieluun sattuu, jos jossakin on pakko panna kaikki roskat samaan pussiin eikä muuten tulisi mieleenkään heittää tarpeettomiksi käyneitä mutta ehjiä tavaroita roskiin tai lotrata suihkussa tuntikaupalla.

Ilmeisesti niin kuitenkin eletään monissa kodeissa, jos kerran naistenlehtiin pitää erikseen tehdä juttuja ituhipeistä. Kummallista, kerta kaikkiaan.

3 kommenttia:

  1. Mä olen ainakin vasta viime aikoina tajunnut, että ei se ole itsestäänselvää läheskään kaikille. Siis jätteiden lajittelu, veden tuhlauksen välttäminen tai energiansäästö. Tosi montaa ei voisi vähempää kiinnostaa.

    Mulla tulee ituhipistä mieleen rastapäinen tyyppi, joka pukeutuu hamppuun ja syö pelkää raakaravintoa :D Mutta noilla Annan kriteereillä meikäläinenkin taitaa olla varsinainen ituhippeilijä.

    Joka tapauksessa ajankohtainen aihe varsinkin mulla, koska juuri perustin tän uuden ekoilubloginkin (http://ekojalanjaljilla.blogspot.fi/). Saas nähdä mihin überhippeilytasolle tässä vielä päästään!

    VastaaPoista
  2. Minua ehkä näissä ituhippi-jutuissa ärsyttää eniten auton käytön paheksuminen. Usein näkökulma on pääkaupunki/kasvukeskus-keskeinen. Meneppäs kysymään asiaa pieneen kuntaan tai haja-asutusalueelle. Ilman autoa et pääse töihin, harrastuksiin, tai lapsesi eivät pääse koskaan kavereiden luo. Kun tapaan mökkinaapureitani, ymmärrän kuinka alas julkinen liikenne on ajettu. Lukiolaisten viimeinen bussivuorokin lopetettiin, joten he miettivät, että kenenkähän kyydillä sitä taas tänään pääsisi kotiin 30 km päähän... Jotta voit käydä töissä, tarvitset auton. Ihan pienipalkkaista työtä ei ehkä pysty ottamaan vastaan, kun bensakulut nousevat niin suuriksi. Minä itse henkilökohtaisesti voisin ajaa paljon vähemmän, sen tunnustan ihan täysin. Mutten mene arvostelemaan muita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täysin samaa mieltä. Oma kantani on se, että auton TURHAA käyttöä pitää välttää. Tervejalkainen voi hyvin kävellä 100 metrin päässä olevaan kauppaan ja jos ikkunan alta kulkee useampi bussivuoro tunnissa, julkisten käyttäminen oman auton sijaan on suotavaa. Mutta kaikkialla tosiaan ei tällaisia mahdollisuuksia ole.

      Poista

Kerrothan mielipiteesi päivän aiheesta. Kiitos!