Presidentinvaalien ensimmäinen kierros saatiin käytyä. Odotettu ykkönen oli gallupkuningas Niinistö, hyväksi kakkoseksi kiilasi Pekka Haavisto ennen Paavo Väyrystä. Päivi Lipposta lainatakseni, sunnuntaina nähtiin, miten ihmeellinen tapahtuu - sen verran suuri ihme Haaviston selviytyminen toiselle kierrokselle on. Onneksi ihmeitä tapahtuu!
Haaviston joukoissa Tavastialla menestystä juhlittiin riehakkaissa tunnelmissa. Juhlintaan osallistui myös - toki itselleen tyypilliseen tapaan hillitysti - presidenttiehdokas Haavisto puolisonsa kanssa. "Vuosisadan päätösbileistä" tulikin välijuhla, sillä työ jatkuu. Tunnelma vaikutti väsynyt, onnellinen, helpottunut, ymmyrkäinen. Miten tässä näin kävi, että unelmasta tuli totta? Ilmassa oli ilon lisäksi monta kysymysmerkkiä. Millä eväin tästä eteenpäin? Mistä rahaa kampanjaan, joka oli mitoitettu vain ensimmäiseen kierrokseen saakka.
Niinistön leirissä tunnelma oli huomattavasti hillitympi. Menestyminen oli odotettua ja kampanjan jatkoa suunniteltu jo pitkään. Voittoa ei juurikaan juhlittu. Illalla piti päästä ajoissa nukkumaan, jotta jaksettiin olla heti maanantaina kampanjoimassa. Juna kulkee.
Juhlien erilaiset luonteet kertovat jotakin siitä, miten erilaiset tunnelmat ehdokkaiden kampanjoissa vallitsee.
Niinistö ei ole pitkään aikaan uskaltanut sanoa mihinkään juuta eikä jaata, etteivät kannatusluvut laske. Kaikissa mahdollisissa asioissa pelataan varman päälle. Niin kuin esimerkiksi puolison stailauksessa. En tiedä, jäljittelikö Jenni Haukion tyyli vaali-iltana tietoisesti jackie Kennedyä klassisine pikkumustineen, helminauhoineen ja kiharakampauksineen vai oliko tyyli tehty muuten vain mahdollisimman tätimäiseksi. Jenni voisi niin halutessaan olla raikas tuulahdus jokseenkin pökkelön miehensä rinnalla, mutta valitettavasti hän on valinnut toisin. Viestintäpäällikkö osaa myös valita sanansa oikein. Mutta missä on tunteen palo, missä innostus? Sekä ehdokas että hänen puolisonsa ovat liian hillittyjä ja hallittuja ollakseen uskottavia. Ihmisessä pitää olla jotakin inhimillistä, jotta häneen voi samastua. Pahvi-Saulissa ja muovi-Jennissä ei sellaista kohtaa oikein ole. Lennu-koirakaan ei jaksa kiinnostaa.
Haaviston kampanjassa ja kannattajissa sen sijaan on tunnetta ja elämää, paloa. On innostunutta kommentointia, uudelleenvirinnyttä tulevaisuudenuskoa. Haaviston tapa esiintyä on miellyttävä - ja puheenvuorot täynnä asiaa. Lisäksi Pekassa ja puolisossaan Antoniossa on sellaista inhimillisyyttä, iloa ja lämpöä, mikä kokoomusedustajalta puuttuu. Puolison latinotemperamentti täydentää pekan hillittyä charmia, tuo ehdokkaasta esiin uuden puolen. Pariskunnalla tuntuu olevan yhdessä aidosti hauskaa - Sauli ja Jenni sen sijaan tuntuvat olevan yhdessä pelkästään vaivautuneita.
Mediassa on uumoiltu, että toisen kierroksen vaalitaistosta tulee kuolettavan tylsä, sillä vastakkain on kaksi herrasmiestä. Epäilen. Ensinnäkin Haavisto on siinä määrin älykäs ja pätevä, että hänen kanssaan Niinistö ei pääse helpolla. Kiertelyn ja pyörittelyn on pakko loppua. Niinistönkin pitää olla jotakin mieltä. Toisekseen - Haavistolla ei ole tässä taistossa kuin voitettavaa, Niinistöllä taas on koko gallup-suosionsa hävittävänään. Haastaja voi siis hyökätä, eikä ennakkosuosikki voi pelkästään puolustaa.
On mielenkiintoista nähdä, miten ilmiöt kasvavat ja muuttuvat viikkojen aikana ja millaisen roolin puolisot saavat kampanjan aikana. Valloittaako Antonio loppujenkin suomalaisten sydämet? Sulaako Jennin muovinen korrektius? Löytyykö inhimillisyyttä, säröjä? Niitä minä ainakin kaipaan. Edes tulevan presidentin on turhaa teeskennellä olevansa täydellinen.
Eikö Saulissa muka ole inhimillisyyttä? Hän on avoimesti kertonut ja kirjoittanut leskeksi jäämisestään ja kahden lapsen yksinhuoltajuudestaan nuorella iällä. Myös selviytymistarina tsunamista on aikamoinen. Niinistö on lahjoittanut huomattavia summia rahaa hyväntekeväisyyteen ja luopunut n. 7.000e:n eläkkestäään. Hänen mielestään tämän kansakunna ykköshuoli on tällä hetkellä lasten ja nuorten syrjäytyminen, eivät niinkään Euroopan taloushuolet. Jos ihminen käyttäytyy korrektisti, eikö se ole inhimillisyyttä? Pitäisikö käyttäytyä epäkorrektisti ollakseen ihimillinen? Jenni on vielä nuori ihminen ja ekaa kertaa tällaisessa kampanjassa mukana, vaikka onkin kokenut politiikan ammattilainen ja viestintäalalla. Tee itte paremmin! Pitää myös muistaa, että hän on vielä kovin nuori. Mitkä ovat Haaviston meriitit? Komposti-lehden päätoimittaja... jep jep. Voiko sivari toimia puolustuvoimien ylipäällikkönä? Ei. Luultavasti luikkisi pakoon häntä koipien välissä, kun/jos tosi paikka tulee. Hänellä on ollut mahdollisuus valita asevelvollisuuden välillä. Sikäli on turha verrata Haloseen, hänellähän ei ole ollut mahdollisuutta mennä armeijaan. Ja on niitä homoja ennekin armeijassa ollut, kuten Mannerheim.Homous ei sinänsä toki muuten vaikuta presidentintehtävien hoitamiseen, mutta maailmassa on maita, joissa homous luokitellaan rikokseksi. Tuskin on Haavistolla mitään saumaa asioida näiden maiden valtionpäämiesten ja muiden päättäjien kanssa. Haavisto tuntuu olevan erityisesti nuorison ja taiteilijoiden ja muiden idealistien ehdokas. Miten ns. sivistyneistö voisi äänestää henkilöä, jolla ei ole periaatteessa mitään koulutusta? Muutaman luennon istunut valtsikassa ja sen jälkeen heittänyt homman kesken? Patalaiska vai muuten vaan lälläri?
VastaaPoistaHeips! Linkkasin kommentin fb:n Pekka Haavisto presidentiksi-palstalle, oli niin osuvasti kirjoitettu :)
VastaaPoistaEnsimmäisen anonyymin kommentti herätti monta kysymystä.
VastaaPoistaTiedän kyllä Saulin kokeneen kovia yksityiselämässään ja arvostan hänen hyväntekeväisyyshankkeitaan. Se ei kuitenkaan tee hänestä minun silmissäni parempaa ihmistä.
Molemmilla ehdokkailla on ansionsa. Pohdiskeluni ei ollut tarkoitettu persoonaanmeneväksi kritiikiksi - vaan kyse oli tekemistäni (toki subjektiivisista) havainnoista, joita olen kampanjan aikana ja erityisesti viime sunnuntaina tehnyt.
Eivätkö Pekka ja Antonio käyttäydy korrektisti ja ole silti inhimillisiä? On kiinnostavaa pohtia, miksi kahdesta äärimmäisen korrektista, älykkäästä ja taitavasta herrasmiehestä piirtyy kuitenkin niin erilainen kuva julkisuuteen ja mikä on puolisoiden osuus tässä kuvassa.
Toisekseen - Suomessa on ollut puolustusvoimain ylipäällikkönä viimeiset 12 vuotta henkilö, joka ei ole myöskään käynyt armeijaa, ei edes siviilipalvelusta. Hyvin on mennyt. Asia ei siis ole ongelma ja minusta vertailukohta on siinä mielessä hyvinkin relevantti.
Ehdokkaiden meriitit voi tarkistaa heidän ansioluetteloistaan. Jokainen tietää varmasti, etteivät Haaviston meriitit rajoitu tai perustu päätoimittajuuteen tai keskenjääneisiin yliopisto-opintoihin.
Sitten toisen anoyymin kommenttiin liittyen - toivottavasti postaustani ei koettu kampanjasivulla siksi paljonpuhutuksi loanheitoksi. Se ei ole missään nimessä tekstini tarkoitus.
Niinpä. Juuri sanoin, että Halonen ei ole käynyt armeijaa, koska se ei ole hänelle ollut mahdollista vaikka olisi halunnut. Haavistolle se olisi ollut mahdollista mutta ei ole halunnut. Kyse on asenteesta ja tahdosta. Armeija ja siviilipalvelus ovat kaksi täysin eri asiaa. Kuinka paljon mahtaa siviilipalvelukseen päästä miehiä, joilla ei ole mitään perusteltua syytä siihen, kunhan vaan välttelevät vastuuta. Haavistolla tämä peruste on luultavasti ollut se paljonpuhuttu homous, mutta kuten sanottua, homoja on armeijassa ollut ennenkin ja tulee aina olemaan. Kyllä se homokin voi olla maanpuolustushenkinen ja kokea vastuunsa asiasta, kuten Mannerhein varmasti oli.
VastaaPoistaJuttu vaan on niin, että tässä maailmassa ei pehmeillä arvoilla pitkälle pötkitä. Haaviston aika ei ole nyt, onko koskaan. Raha ja kovat arvot ratkaisevat tässä yksilöllisyyttä korostavassa, ainakin länsimaailmassa. Haavistolle tulee käymään niin kuin Väyryselle, mutta käänteisesti. Väyrysen olis pitänyt pyrkiä/päästä presidentiksi 70-80-luvuilla, mutta oli liian nuori silloin ja Haavistolle aika voi olla otollisempi joskus 20-30-vuoden päästä, jos silloinkaan. Ja sitten hän on jo liian vanha.
Molempien meriitit ovat toki tiedossa, mutta Niinistöllä ne nyt vaan ovat paljon monipuolisemmat ja paremmat kuin Haavistolla.
No, minä olen asiasta eri mieltä. Sitä paitsi - mitä se "maanpuolustushenki" on? Sotahulluutta? Minusta aktiivinen rauhan rakentaminen, sovitteleva ja ryhmiä yhdistävä keskustelutyyli ovat nykymaailmassa erinomaisen tärkeitä taitoja jo maanpuolustuksellisestikin.
VastaaPoistaSitä paitsi amiraali Juhani Kaskeala pitää Haavistoa täysin pätevänä puolustusvoimain ylipäällikön tehtävään. Luotan tähän asiantuntijan sanaan.
http://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2012012515124794_pd.shtml
"Juttu vaan on niin, että tässä maailmassa ei pehmeillä arvoilla pitkälle pötkitä. Haaviston aika ei ole nyt, onko koskaan. Raha ja kovat arvot ratkaisevat tässä yksilöllisyyttä korostavassa, ainakin länsimaailmassa."
VastaaPoistaTuosta olen todellakin eri mieltä. Koko ajan mennään pehmeämpiin arvoihin. Ihmiset vaihtavat kovasta työmaailmasta pienempipalkkaisiin ammatteihin oman itsensä ja jaksamisensa takia, on kiinnostuttu lähiruuasta, luomusta ja yhteisöllisyydestä aivan uudessa mittakaavassa. Ei kuluteta kuin järjettömät, vaan ostetaan kestävää ja käytettyä, antiikkiliikkeistä ja kirpputoreilta. Käsityöharrastus on nousussa, tehdään itse. Joten se niistä kovista arvoista.
Mie oon kyl sammaa mieltä tuon eellisen kirjoittajan kansa siitä, että kovat arvot jyllää, mutta eipidä silti mieltää, että kovat arvot on sama asia kuin Sauli Niinistö. Eikä "järjetön kuluttaminen" oo sama asia kuin kovat arvot. Pehmeämmät on kyl noususaa ja hyvä niin, mut ei asia ole viellä niin pitkällä, että niillä vaaleja voitettaisi. Jos me vaik täällä pienessä Suomessa tehhään kuten kirjoitit, niin me ollaan kyl vaa yks hyttysen pieru koko maailman mittakaavassa.
VastaaPoistaHaaviston kannattajat omalla valinnallaan hyväksyvät valehtelun ja rikoksen. Ehdokas itse on valehdellut olevansa professori, vaikka ei ole ja puoliso on saatu kiinni alkoholin vaikutuksen alaisena auton ratista. Tämäkö on sitä ns. edistyksellistä ajattelua, suvaitsevaisuutta ja ties sun mitä?
VastaaPoistaKuka "teeskentelee olevansa täydellinen"? Viittaat tällä ilmeisesti Niinistöön? Vai tarkoitatko kenties Biaudet'a tai Essayahia? Millä perusteella väität näin? Heität itse lokaa.
VastaaPoistaYhtään kenenkään, edes tulevan presidentin, on turhaa teeskennellä olevansa täydellinen. En viittaa silä kehenkään - tai oikeastaan kyllä: jokaiseen ihmiseen.
VastaaPoista