Kamala äiti

Olin tänään poikkeuksellisen kamala äiti. 7-vuotias raaputti messuilta saamiaan arpoja, eikä tullut voittaneeksi. Sai itku-potkuraivarit, huusi tunnin paikat. 

Mitä teki äiti? 

Rupesi nauramaan hysteerisesti. Ei toki toisen epäonnelle vaan sille, kun jo niin ison miehen kieli väpätti suussa samalla tavalla kuin ihan pienenä vauvana, kun itku yllätti esimerkiksi puettaessa ulkovaatteita. Vaikka pojan itku ei enää ole samanlaista, lää lää läätä, minä kuulin sen. Ja nauraa kikatin, vaikka olisi pitänyt lohduttaa. 

Yritin selittää asiaa lapselle, kun olimme rauhoittuneet molemmat. En ole ollenkaan varma, ymmärsikö.