Yhdenlaista journalismia

Kirjoitin tammikuussa, kuinka vastenmieliseltä Maikkarin harrastama oikeudenkäyntien liveseuranta mielestäni on. Mitä raflaavampi rikos on tapahtunut, sitä varmemmin Jarkko Sipilä on paikalla raportoimassa kaikista likaisimmistakin yksityiskohdista. Koska kansalla on oikeus tietää.

Mutta kun minua ei kiinnosta tietää, missä asennossa lapsensa tappanut äiti oikeussalissa istuu, millainen ilme hänellä on, millaiset vaatteet päällä ja niin edelleen. Mitään muutahan näistä reaaliraportoinneista ei irti saa. Kokonaiskuvan saaminen asiasta vaatisi koko oikeudenkäynnin seuraamista, ja sellaiseen harvalla varmaankin aika ja kiinnostus riittävät. On siis hyvin kyseenalaista, mitä kuluttaja liveseurannoista saa.

Se sen sijaan ei ole ollenkaan epäselvää, mitä Maikkari hyötyy. Katso kuvat! -tyyppinen kohujournalismi tuo sivuille uteliaita kävijöitä. Jokaisesta kävijästä kilahtaa ellei ihan euroja niin senttejä kuitenkin yrityksen kassaan. Sosiaaliporno nyt vain sattuu myymään.

Tänään oikeudessa käsitellään Klaukkalan vauvasurmia ja Maikkari totta kai päätti valjastaa näiden pienten ihmisten traagisen kohtalon oman taloudellisen menestyksensä pönkittämiseen. Kun asiaa kysyy ja kyseenalaistaa, silmät kirkkaina väitetään, että tarkoitus on palvella tiedonvälitystä ja herätellä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Niinpä niin. Tietenkin niin.

Hohhoijaa. 

Keskustelua ehtisi herättelemään vielä illallakin tekemällä aiheesta Kymppiuutisiin laadukkaan reportaasin, jossa pohdittaisiin aidosti tapahtuneen syitä ja seurauksia ja mietittäisiin, kuinka vastaavilta tapauksilta voitaisiin jatkossa välttyä. Mutta ei. Maikkari on katsonut asiakseen herätellä kansalaisissa yksittäiseen henkilöön kohdistuvaa lynkkausmielialaa, joka perustuu vaillinaisiin tietoihin ja pikaisiin päätelmiin. 

Onhan se sekin yhdenlaista journalismia se.

P.S. Olkoon tämä myös versioni haasteen Sielunmessu-aiheesta. Suututtaa niin kaikkien avuttomien uhrien puolesta tällainen hyväksikäyttö.