torstai 23. toukokuuta 2013

Välitilinpäätös



Näin tässä eräänä yönä unta, jossa pakkasin kiireellä matkaa varten. Oli tavaroita hukassa, löytyivät, eivät meinanneet mahtua laukkuun mutta lopulta keksin keinon saada kaikki tarpeellinen mukaan. Sitten olikin vimmattu kiire! Juoksin ja huusin ja heilutin, ja sain kuin sainkin linja-auton kuljettajan huomion ja ehdin kyytiin. Löysin itselleni paikan, ja rauhallinen olo valtasi mieleni. Sitten heräsin.

Kerron unesta siksi, että se on seurannut mukanani jo vuosia. En muista, koska unet alkoivat enkä osaa sanoa, kuinka monta kertaa olen sen nähnyt, mutta joka tapauksessa uni on toistunut sen verran usein, että se on jäänyt mieleeni. Koskaan aiemmin en ole ehtinyt ajoissa enkä ole päässyt matkalle. Uni on ollut ahdistava.

En varsinaisesti usko ainakaan kovin pikkutarkkaan unien tulkintaan, mutta siihen kyllä uskon, että alitajunta tuottaa uniin teemoja, joita mieli käsittelee. Siksi pieni muutos tuossa usein toistuneessa unessa tuntuu merkitykselliselle.

Moni asia on tänä keväänä muutenkin toisin. Kun katson elämääni taaksepäin, olen aina ollut keväisin puhkipoikkistressattu ja väsynyt. Lisäksi olen kärsinyt pahasta allergiasta. Olen joutunut keskittymään hengissä selviämiseen niin fyysisesti kuin henkisesikin. Kevään tulo on ollut painajainen, josta olen jossakin vaiheessa kesää herännyt.

Tänä keväänä allergia on loistanut poissaolollaan ja aurinko on paistanut. En muista, koska olisin viimeksi nauttinut keväästä ja kesän tulosta näin paljon. Tämä valo ja vihreys, ne ovat ihmeellisiä. 

On tapahtunut hyviä asioita. Suuri kiitos tästä kuuluu minulle itselleni. Ellen olisi viime syksynä uskaltanut tarttua puhelimeen, varata aikaa lääkärille ja pyytää lähetettä terapiaan, en tiedä mitä olisi tapahtunut. Mutta onneksi uskalsin. Olen syksyn, talven ja kevään aikana puhunut ja puinut, oivaltanut ja ymmärtänyt monta tärkeää asiaa. Olen oppinut tuntemaan itseäni, syitä ja seurauksia. 

On kesäloman ja siksi välitilinpäätöksen aika. Terapia on tehnyt minulle hyvää - unohtamatta muita elämässäni tapahtuneita suunnanmuutoksia. Odotan jatkoa innolla. 

Uskon, että näkemäni symboloi sitä, miten tämänhetkisen elämäntilanteeni koen. En aivan tarkalleen tiedä, mihin olen menossa ja mikä minua määränpäässä odottaa, mutta minulla on levollinen olo. Suunta on oikea ja matkustaminen on mukavaa.

4 kommenttia:

  1. Ihana postaus! Minullakin kevät on ollut liian stressaava, ja aina kun luulen että nyt voi hengähtää, tulee jotain uutta. Olen myös priorisoinut asiat ihan väärin (mitä sitten jos ei ehdi syödä tai nukkua, kunhan kaikki tulee suoritettua... tähän sorrun joka ikisen stressikauden aikana). Minulle oli suorastaan terveellistä lukea kirjoituksesi.

    Unien suhteen uskon ihan samaan kuin sinä: alitajuntajätettä joka saa rakenteen nukkuessa. Ja joskus se voi kertoa jotain näkijästään, uni. Joskus se voi kertoa katsotusta televiso-ohjelmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)! Toivottavasti löydät tasapainon ja pääset rentoutumaan. Kaikkea hyvää sinulle <3.

      Poista
  2. Key words!!! Itsetunto! Toisten ihmisten/Tapojen arvostelu! Suorittaminen! Vanhan perässä vetäminen!

    VastaaPoista

Kerrothan mielipiteesi päivän aiheesta. Kiitos!