keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Periaatteita


Nappasin kiinnostavan blogihaasteen ihanan Elenan Kauniimpi maailma -blogista. Haasteen on aloittanut alunperin Johanna Koo Löytö-blogissaan. Näin Johanna Koo kirjoitti:
 "Haluan aloittaa haasteen, jossa kerromme omia periaatteitamme bloggareina. Mikä on sinulle tärkeää? Mitkä asiat saavat sinut harmistumaan blogimaailmassa? Miten suhtaudut kuvien oikeuksiin? Miten hoidat yhteistyöpostaukset? Kerro asioista vapaamuotoisesti ja omalla tyylilläsi. Itse haluan tällä tavoin kertoa omat periaatteeni ja ajatukseni julkisesti, jotta lukijani saavat rehellisesti tietää mitä mieltä olen asioista."
  

Ajatuksella on väliä

 Minulle bloggaamisessa on tärkeää asioiden jakaminen. Kirjoitan maailmanmenosta, pienemmistä ja suuremmista ilmiöistä. Kirjoitan siitä, mitä olen nähnyt, kuullut, lukenut, kokenut tai muuten vain pohtinut. Haluan ottaa kantaa asioihin,kertoa totuuden omasta näkökulmastani. Toisaalta kirjoittaminen on aina ollut minulle ajattelemisen ja ymmärtämisen väline. Näistä syistä bloggaamisenkin aloitin.

Etenkin aluksi blogi oli minulle julkinen päiväkirja, johon raapustin merkintöjä itseäni kiinnostavista aiheista. Jotta muistaisin. Monia aiheita olen jatkojalostanut esimerkiksi lehtijutuiksi. Mutta mitä kauemmin olen sivusilmäillyt, sitä tärkeämmäksi koen keskustelun. Olen iloinen, jos onnistun teksteilläni herättämään lukijoissakin ajatuksia. Asioista ei tarvitse olla samaa mieltä, uudet näkökulmat asioihin ovat oikein tervetulleita. 

Herjaavia tai tarkoituksellisen ilkeitä kommentteja en kuitenkaan julkaise. Niitä on blogiin jätetty varmaan triplamäärä verrattuna asiallisiin kommentteihin, mikä on kaikkien näiden postausten jälkeen edelleen yhtä hämmentävää. En ymmärrä, miksi kirjoittaa kerta toisensa jälkeen, kuinka mitätön, huono ja typerä blogi Sivusilmäilyä on. Tätä kun ei kenenkään ole pakko lukea.

Kirjoitan joskus tarkoituksella provosoivasti. Mutkien suoriksi vetäminen ja ilmiöiden yksinkertaistaminen on harkittu keino tavoitella ilmiöiden ytimiä. Sitä ei kuitenkaan käy kiistäminen, ettenkö olisi suorapuheinen (-kirjoitteinen) pohjalainen, joka suhteellisen usein raapii päätään miettien, miksi ihmiset ärsyyntyvät kirjoituksistani niin helposti ja niin kovin. Minä kun en missään nimessä tarkoita loukata ketään tai mitään. 
 
 Kuvat kertovat

Jotta blogi ei olisi liian paasaava ja raskaslukuinen, olen halunnut höystää tekstejä kuvilla ja kokonaisilla kuvapostauksilla. Eräänlaista sivusilmäilyä sekin.

Jos jotakin olen bloggaamisen myötä oppinut, niin valokuvaamista. Aluksi ajattelin, etteivät kuvat sovi blogiini, mutta sittemmin olen joutunut tunnustamaan itselleni, että kyse oli sekä osaamisen että uskalluksen puutteesta. Mestarikuvaaja en ole vieläkään ja kuvausvälineeni ovat edelleen vaatimattomat, mutta väitän oppineeni melkoisen paljon kuitenkin. Lukijoilta en ole saanut kuviin liittyen oikein minkäänlaista kommenttia, en siis tiedä, koetaanko lisääntyneet kuvat hyvänä vai huonona asiana, mutta itse koen niiden keventäneen blogini ilmettä ja toisaalta syventäneen sisältöä.

Kaikki kuvat ovat omiani, ellen toisin mainitse. Muutaman kerran olen "lainannut" osuvan kuvan internetin syövereistä, lisäksi olen julkaissut ystäväni ottamia kuvia. Luvan kanssa tietysti. Olen äärimmäisen kriittinen "lainattujen" kuvakollaasien suhteen. Tekijällä on oikeus tuotoksiinsa, vaikka kuva olisikin internetissä julkaistu.

Minulle on tärkeää, että blogi on ulkoasultaan selkeä ja helppolukuinen. Tiedän olevani kirjoittajana monisanainen. Kun kirjoitan, enimmäkseen karsin, tiivistän ja järjestän. Hassua, että teen samaa työksenikin - ja silti en osaa itsekään kirjoittaa kerralla "valmista".

 Riippumaton

Blogillani ei ole yhtään yhteistyökumppania. En ole koskaan saanut esimerkiksi arvontaan palkintoja mistään, vaan olen itse ostanut kaikki arpomani tuottet.

Minusta "yhteistyökuviot" ovat blogimaailman suurin ongelma. En ensinnäkään ole nähnyt vielä yhtään blogia, jonka taso ei laskisi ja omaperäisyys ei kärsisi yhteistyön myötä. Esimerkiksi sisustusblogeissa on suorastaan koomista, kun bloggaajat yhtä aikaa "innostuvat" milloin jostakin uudesta mallistosta, milloin samanlaisesta kynttilänjalasta. Ei voi kuin ihmetellä, eivätkö he todellakaan tajua, että tyhmempikin lukija tajuaa tällaisissa tilanteissa takana olevan yhteistyökuvion? 

Ongelmallista onkin juuri se, ettei yhteistyötä merkitä aina riittävän selvästi. Haluan tietää, jos yhteistyökuvio rajoittaa bloggaajan mielipiteitä tai jos hän hyötyy esimerkiksi linkkiklikkauksista rahallisesti. Myötähäpeää aiheuttaa se, että osa bloggaajista väittää, että he kyllä kertovat rehellisen mielipiteensä mainostamistaan tuotteista. Niin varmaan.

Joku varmaan ajattelee, että kyse on kateellisen panettelusta, kun oma blogi on niin tylsä ettei kukaan tai mikään yritys halua tehdä yhteistyötä. Mutta voin rehellisesti vakuuttaa, että haluan jatkossakin pysyä riippumattomana ja sitoutumattomana. Mutta jos esimerkiksi jokin hyväntekeväisyysjärjestö ehdottaisi yhteistyötä, saattaisin hyvinkin olla valmis osallistumaan talkoisiin. Riippuu tapauksesta.

Olisi mukavaa kuulla kommentteja, miten te lukijat Sivusilmäilyn koette? Tuliko tekstissäni esiin jotakin uutta? Herättikö teksti teissä ajatuksia?

Sana on vapaa!

10 kommenttia:

  1. Heti tulee vastahankaan sanovaa kommenttia :).

    Noista yhteistyökuvioista nimittäin.. Ymmärrän pointtisi ja allekirjoitan sen osittain, mutta toisaalta myös jäin miettimään tuota omaa negatiivisuuttasi yhteistyötä vastaan kun kuitenkin sanot että voisit tapauksesta riippuen lähteä johonkin mukaan. Oletko ajatellut että on bloggaajia, jotka tekevät koko ajan juurikin näin? Eli lähtevät mukaan niihin yhteistyöehdotuksiin, joiden tuotteita ostaisivat joka tapauksessa.. Itse mainostan juurikin tällaisia tavaroita, ja jatkossakin otan ostoslistaltani löytyvän asian ennemmin ilmaiseksi kuin siitä maksan. Niin varmaan tekisit sinäkin kaupan kassalla, mikäli tilaisuutta siellä tarjottaisi silloin tällöin..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin itsekin kirjoittaneeni hassun ristiriitaisesti. Mutta tarkennan: minun mielipiteitäni ei kukaan voi ostaa, en siis tässä blogissa ainakaan osaa ajatella tekeväni minkään yrityksen kanssa yhteistyötä,sellaista, josta hyötyisin taloudellisesti. Lähinnä kyse onkin siis esimerkiksi hyväntekeväisyydestä: voisin ajatella mainostavani blogissa esimerkiksi kampanjaa, jolla kerätään varoja vaikkapa kehitysmaiden tyttöjen kouluttamiseen. Itse en saisi tekemästäni työstä muuta palkkiota kuin hyvän mielen.

      Ajatellaan, että saat vaikkapa yritykseltä A ilmaiseksi esimerkiksi vaatteita lapsellesi. Kirjoitat niistä positiivisia kommentteja - ihan vilpittömästi. Sitten yritys B haluaa tehdä kanssasi yhteistyötä, sitten C ja D myös. Yhteistyökuviot alkavat olla jo sen kokoisia, että taloudellinen hyöty on todellinen, vaikka et riihikuivaa saisikaan. Sitten aloitat yhteistyön jälleen uuden kiinnostavan yrityksen, E:n kanssa. Petyt tuotteeseen karvaasti: vaate esimerkiksi päästää pesussa väriä niin, että koko koneellinen menee pilalle. Sappesi kiehuu ja mieli tekisi haukkua tuotteet lyttyyn. Teetkö niin? Et tietenkään. Syyksi sanot sen, että se ei ole hyvien tapojen mukaista, ei kuulu luonteeseesi ja blogisi tyyliin. Niinpä päätät yhteistyön E:n kanssa kaikessa hiljaisuudessa. Todellinen syy, miksi et kerro negatiivisesta kokemuksesta on se, että suorat sanat saattaisivat karkoittaa myös muut yhteistyökumppanit, myös ne, joiden tuotteita ostaisit muutenkin.

      Poista
  2. Toisaalta bloggaajan kohdalla ne yhteistyökumppanit ovat usein selkeämmin löydettävissä ja esillä blogissa ja sellaisiksi nimettyjäkin. Jos miettii naistenlehtiä, niin eivät varmaan kovin helpolla haukkuisi maanrakoon L'Oréalin tuotteita, koska kyseinen firma on suurimmassa osassa lehdistä suurin kosmetiikkamainostaja? Samalla tavalla sanomalehtienkin toimittajilla todellisuudessa on olemassa omat kiinnostuksen ja samaistumisen kohteensa. Esimerkiksi mielestäni "puolueeton toimittaja"-määre on vähän ristiriitainen, koska oikeastihan jokaisella ihmisellä on vähintään jossain määrin jokin poliittinen kanta, vaikkei puoluekirjaa olisikaan.

    VastaaPoista
  3. Naistenlehtiä lukiessa kytkökset yrityksiin ovat päivänselviä. Niihin siis osaa suhtautua. Blogeissa ei aina kerrota, että kyse on maksetusta mainoksesta. Se harmittaa.

    VastaaPoista
  4. Kuvat ovat hyvä lisäys. Edellisessä kuvapostauksessa oli useampikin hieno kuva.

    VastaaPoista
  5. Esimerkiksi itse lopetin yhteistyön (TradeDoublerin kautta) Nelly.comin kanssa heti kun huomasin, etteivät he myy enää lastenvaatteita. En kokenut, että kyseinen firma sopisi pelkästään nuorten naisten XS-kokoisia vaatteita myyvänä _enää_ blogini yhteistyökumppaneihin, koska en saisi sieltä itsekään sopivia vaatteita itselleni, mutta yhteistyön loppuminen ei tarkoittanut, että olisin ollut firman palveluun tyytymätön. :) Kaupan palvelusta minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa, vain valikoiman suppeneminen harmitti.

    Ja tuo on totta, että aina pitäisi kertoa, jos bloggaaja hyötyy taloudellisesti, mutta olen huomannut, että moni bloggaaja ei niin tee.

    Lähtisin itsekin mielelläni ilman korvausta hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kai yhteistyö voi loppua muistakin syistä kuin tyytymättömyyden takia :).

      Poista
  6. Äh, kirjoitin juuri pitkähkön kommentin ja se taisi kadota bittiavaruuteen..?

    VastaaPoista
  7. Voi puhut taas NIIN totta! Juuri tuo on erityisen ärsyttävää, että näkee läpi bloggarin varmasti hyötyvän jostain ja kuitenkaan ei sitä sanota suoraan. Tietenkin monissa blogeissa on myös tuotteita, joita bloggaaja on ihan oikeasti ostanut itse. Lisäksi minusta on eroa sillä onko bloggari itse pyytänyt tuotetta tai onko se tullut vaan mainostajan toimesta. Tästä luin vähän aikaa sitten ja todellakin, sillä on eroa! Mutta mistäs löydät bloggaajan, joka kertoisi, että tätä pyysin ihan oman kiinnostukseni/haluni vuoksi?!

    VastaaPoista

Kerrothan mielipiteesi päivän aiheesta. Kiitos!