perjantai 28. helmikuuta 2014

David Beckhamin pylly

Eilen postilaatikkoon tipahti taas Me Naiset, tuo ajan hermolla oleva ja tiedostava naistenlehti, joka väsymättä tutkii ajan ilmiöitä ja on modernin naisen puolella. Tosin tuo tiedostavuus koki taas eilen pahan kolauksen. Laura Ruoholalta kysyttiin haastattelussa, kenellä (urheilija)miehellä on paras pylly.

On vaikeaa kuvitella, että  lehdessä kysyttäisiin yhdeltäkään mieshaastateltavalta, kenellä maisella on parhaat tissit. Miksi siis Me Naisten mielestä on hyväsyttävää ja epäilemättä myös hauskaa kysyä naiselta asioita, jotka esineellistävät miestä? Eikö tällaisen "huvittelun" aika voisi olla jo ohi?

Kun pyörittelin ajatusta mielessäni, joku epäili, että miehet osaavat suhtautua esieellistämiseen oikein antamalla mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja nauramalla päälle. 

En toki itsekään usko, että David Beckhamin pylly kuluu siitä, että suuri osa ellei peräti kaikki jutun lukeneet naiset sitä jokusen hetken ajattelivat, mutta jos asetelman kääntää päälaelleen, ajatus ei varmaankaan tunnu enää yhtä mukavalta. Nimittäin jos joku mies julistaisi ääneen ajattelevansa sen tai tämän tai tuon julkkisnaisen rintavarustusta, moni nainen säntäisi peilin eteen vertailemaan omia rintojaan noihin mainittuihin. Ja ahdistuisi, koska omat todennäköisesti olisivat tavalla tai toisella erilaiset. Voi olla, että olen vain huumorintajuton, mutta ajattelen niin, että sellaista huumoria tai osoittelua ei pidä harrastaa, jota ei halua itseensä kohdistuvan.

Osin ärsyyntymiseni liittyy opittuun feministiseen jargoniin, jonka yhteys tosielämään on paikoin jokseenkin hatara. Käytännössä asiat ovat erilaisia kuin juhlapuheissa. Mutta koska en halua, että naisen arvo mitataan ulkonäöllä, en halua että naiset menevät siihen ansaan, että he alkavat tasa-arvon nimissä toimia kuin patriarkaatti, se, jota vastaan on käyty pitkää ja sitkeää väsytystaistelua. 

Tiedän kyllä, että ihmiset eivät ole eivätkä tule koskaan olemaan vapaita toistensa viehättävyyden arvioimisesta ja arvottamisesta. Toiset vain kolahtavat enemmän kuin toiset, ja syitä siihen voi olla monia: älykkyys, huumorintaju, empaattisuus... tai pylly. Ehkä pyllystä ei pidä tehdä sen kummempaa numeroa. 

Tai sitten pitää, tasa-arvon nimissä.

1 kommentti:

  1. Tälläisiä ajatuksia tekstisi herätti tänään: Tehdessäni Googlen kuvahaun "David Beckham" -sanalla kaikki kuvahaun tulokset esittävät Davidia edestäpäin. Myös lehdissä ja televisiossa Davidilla ja muilla miehillä on rintamasuunta kameraan päin, yleensä. Joten se on aivan sama mitä tuohon pylly kysymykseen vastaa, kun me lukijat emme pääse nyt näkemään kyseistä peppua. Emmekä näin ollen voi tehdä vertailuja puoleen tai toiseen. Mutta naisilla puolestaan rinnat ovat edessä ja tallentuvat aina pärstän alapuolelle. Ensin arvostellaan rinnat ja sen jälkeen pukeutuminen, kiristääkö kolttu rintojen kohdalta, onko pääntie liian syvään uurrettu vai liian ahdas. Mutta samaan aikaan miesten housut saavat kiristää ahteria, ilman että siitä kukaan tekee numeroa. P.s. Mää taisin tällä viikolla jäädä tuijottamaan yhden miehen takamusta, eiku housuja, kun niiden takasaumanvarat oli levitetty auki. Kuka nyt sillain enää tekee.

    VastaaPoista

Kerrothan mielipiteesi päivän aiheesta. Kiitos!